Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Tältä sivulta löydät tietoa siniviiriäisen pesinnästä, muninnasta, hautomisesta ym. lisääntymiseen liittyvästä. Lisäksi vielä juttua munien hyötykäytöstä ihmisravinnoksi ;) (Huom! sivu on vielä keskeneräinen, päivitetään vielä lisää...)

Muninnan alkaminen

Siniviiräiskana voi kuulemani mukaan aloittaa munimisen jopa niinkin aikaisin kuin kuuden viikon ikäisenä, mutta ainakin omat kanani ovat kaikki alkaneet munia siinä 10-12 viikon iässä.
Kun kana on munintansa aloittanut, se munii yleensä munan päivässä - joskus voi jäädä joku päivä väliin, mutta aika säännöllistä muninta silti on. Muniminen tapahtuu yleensä myös melko lailla samaan vuorokauden aikaan päivittäin. Tässä vaiheessa onkin tärkeää taata kanan kalkin saanti, sillä muniminen vaatii runsaasti kalsiumia. Omilla kanoillani on sitä jatkuvasti saatavilla. Parhaiten kalkki tuntuu maistuvan jauhettujen munakuorien muodossa.

Kana munii munansa useinmiten johonkin nurkkaan, mutta paikka voi vaihdella paljonkin. Varsinkin jos munat kerätään säännöllisesti pois, niin munintapaikka voi vaihdella päivästä toiseen.

Muna

Siniviiriäisen muna on luonnollisestikin melko pieni - kuten lintu itsekin. Kuitenkin suhteutettuna linnun omaan kokoon muna ei varmasti ole lintumaailman pienimpiä.


Parittelu ja lisääntyminen

Luonnollisestikaan munasta ei voi tulla tipua jos sitä ei ole hedelmöitetty. Eli mikä tahansa muna ei sovellu haudottavaksi, vaan lisääntymispuuhiin tarvitaan kanan lisäksi kukko. Mutta toki kana voi munia ilman kukkoakin - siihen hommaan sitä ei tarvita.
Kukko saattaa aktiivisimmillaan astua kanaa useita kertoja päivässä. Omalla kukollani tuntuu olevan toinen kanoista se suosikki, jonka se kelpuuttaa lastensa äidiksi. Toista kanaa en ole sen nähnyt koskaan astuvan. Sitä en sitten tiedä, että onko tämä vain tämän kukkoyksilön tapa, vai onko siniviiriäiskukko isommassakin kanalaumassa "yksiavioinen"...
Kukko parittelee kanan kanssa kiipeämällä sen selkään ja tarttumalla nokalla kiinni kanan niskasta. Parittelu kestää vain muutaman sekunnin ja päättyy kukon päästämään pieneen naukaisuun.

Luonnollinen pesiminen ja haudonta

Jos haluaa kokeilla munien haudottamista ns.luomumenetelmällä eli kanan itsensä hautomana, niin munia ei kannata kerätä päivittäin pois. Tällöin kana saattaa alkaa munimaan munat yhteen ja samaan paikkaan. Yleensä kana katselee pesäpaikaksi rauhallisen ja suojaisan nurkkauksen, jossa se saa sitten häiriöttä hautoa jälkipolveaan. Pesään ei kannata antaa kertyä kuitenkaan liikaa munia, jotta emokanan urakka ei käy ylivoimaiseksi. Haudottavaksi tarkoitetut munat on hyvä merkitä tussilla, jotta ylimääräiset pesään kertyvät munat erottaa joukosta ja voi poimia pesästä pois. Ylimääräisten munien poistaminen on parasta tehdä silloin, kun emokana poistuu pesältä esim. syömään jotta se ei tule turhaan häirityksi.
Kananemo hautoo munia 16-21 päivää istumalla tunnollisesti pesällään poistuakseen vain silloin tällöin pikaisesti syömään ja juomaan. Jos häkissä on useampi kana, voivat kanat hautoa jopa vuorotellen - kuten meillä kävi. Kuitenkin loppuvaiheessa arvojärjestyksessä vahvempi kana ottaa pesän haltuunsa. Tässä vaiheessa onkin parempi antaa kanalle hautomarauha ja poistaa muut kanat samasta häkistä, jotta niille ei tule riitaa lasten hoidosta.

Alla olevissa kuvissa kanamme Typsy ja Tirppa hautovat samoja munia vuoroissa.
Lopulta kuitenkin oikealla oleva Tirppa hoiti hautomisen loppuun.

 

Tipu

Pienestä munasta kuoriutuu luonnollisesti pieni tipu! :D  Kuoriutuessaan sillä on valmis höyhenpuku, joka kuivuu nopeasti emon lämmössä. Myös tipun silmät ovat auki (toisin kuin monilla muilla linnuilla) ja se on pian valmiina lähtemään liikkeelle hoipertelevilla askelillaan. Se pysyttelee kuitenkin tiivisti emonsa vierellä, eikä uskaltaudu ensimmäisinä päivinä kauaksi emon suojasta ja lämmöstä. Vähän väliä se pujahtaa lämmittelemään ja nukkumaan emon vatsasulkien sekaan - vain pikkuruiset jalat saattavat näkyä emon vatsan alta kun se tunkee itsensä emon kyytiin.
Heti ensimmäisenä päivänä emo näyttää pienokaiselle mallia syömiseen, sillä siniviiriäiskana ei kanna poikaselle ruokaa pesään, vaan ne lähtevät yhdessä etsimään ruokaa ja opettelemaan siementen ym. maasta nokkimista. Emo näyttää mallia ottamalla ruokaa nokkaansa ja "tuikuttamalla" kimeällä äänellä tipulle. Ensimmäiset siemenensä pikku tipu saakin suoraan emon nokasta, mutta oppii nopeasti etsimään ruokaa maasta itse.

Kanaemon ja pikkuruisen tipun yhteiseloa on ilo seurata, yhdessä ne ovat todella hellyttävä näky!

Konehaudonta

Siniviiriäisen munia voi hautoa myös koneella. Alla oma hautomakoneeni, jossa kuusi munaa "muhimassa" lokakuussa 2007.


                                                                                 Täältä tullaan elämä!!

Konehaudonta vaatiikin sitten ihmisen työpanosta. Hautomakoneen lämpötilasta ja ilmankosteudesta tulee huolehtia, samoin munien päivittäisestä kääntelystä. Munien kääntelemisen takia ne onkin syytä merkata, jotta tietää mikä puoli munasta on milloinkin ylöspäin. Munia käännetään kaksi kertaa päivässä; aamulla ja illalla.
Hautomakoneen lämpötila tulisi pysytellä n.37,5 - 38,5 asteessa. Omassa koneessani on mittari, josta näkee millä alueella elohopean tulisi pysytellä. Lämpötilan saa pysymään vakaana koneessa olevan termostaatin avulla. Ilmankosteutta puolestaan säädellään lisäämällä vettä munien alapuolella sijaitsevaan vesisäiliöön ja huolehtimalla siitä, että se ei pääse tyhjenemään. Ilmankosteuden tulisi olla 60%, lopussa jopa 80%.

Kun poikaset sitten ovat kuoriutuneet, niiden kannattaa antaa olla ihan rauhassa vielä hautomakoneen lämmössä. Ne pärjäävät hyvin seuraavaan päivään asti, jolloin ne voi siirtää turvalliseen häkkiin, jossa on lämpölamppu. Lämpölampuksi käy vaikkapa ihan tavallinen pöytälamppu, kunhan sen saa sijoitettua turvallisesti. Lampun alla on hyvä olla huomattavasti lämpimämpää kuin muualla häkissä. Näin tiput saavat valita itse, milloin ne menevät lämmittelemään.

Häkin pohjalle alustaksi käy vaikkapa talouspaperi tai vanha pyyhe. Ruoaksi pikkuiselle kannattaa antaa hienoksi jauhettua kananrehua (esim. Puna-Helttaa), peipon siemensekoitusta ja vaikkapa pätkä hirssintähkää, jota ne saavat nokkia. Vesi täytyy aluksi tarjoilla riittävän pienestä astiasta, jotta pikkutiput eivät huku. Itse olen käyttänyt juoma-astiana muovista limsapullon korkkia.


©2018 Pikkuviirut - suntuubi.com